Salli on ihana tyttönen, joka tykkää riistasta kovasti. Tänään jopa tuli pieni tappelu Sallin ja Maicyn kesken variksesta. Vauhtia tytöllä riittää ja ketteryyttä, mutta se ei ole pentueen vilkkain, ei tosin myöskään rauhallisin. Kovin rauhalliseksi ei kyllä yhtäkään näistä pennuista voi sanoa. Beaglemme kanssa se leikkii vetoleikkejä kovasti ja tottakai painii siskonsa kanssa minkä kerkiää. Lelujen kantaminen on kivaa myös. 
Salli annetaan edelleenkin vain aktiiviseen ja harrastavaan kotiin. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä ja tule tutustumaan tyttöseen:)

Kovin paljoa tässä ei ole ehtinyt tapahtua pentujen kasvamisen lisäksi, mutta joitakin tuloksia on tullut ja hienoja sellaisia!

Kajaanin näyttelyssä Nelli kävi hakemassa itselleen Erin ja Kamu Eh:n hienolla arvostelulla.

Nemo (Apache) nousi viime viikonloppuna agilityssä kakkosiin hienolla agilityradan nollavoitolla. Päivä ei kuitenkaan päättynyt vielä siihen, vaan ensimmäinen stratti kakkosissa kannatti! Virheetön rata ja neljäs sija -> Luva:) Sari ja Nemo olette mahtavia:)!!

Päivittelen tässä pikkuhiljaa noita pentusivuja uusiksi ja laitan kuvia näistä pienistä.

Eija sai itselleen myös uuden harrastuskaverin;)

Penskojen ensimmäiset päivät ovat sujuneet todella hyvin. Syövät, nukkuvat, natisevat, ryömivät ja tuhisevat:)

Daisy on ollut hyvä äiti, mutta aivan erilainen kuin Esteri, joka neljä vuotta sitten ei suostunut kuin väkisin lähtemään pentulaatikosta, eikä olisi tullut kuuloonkaan poistua ensimmäiseen viikkoon sieltä vapaaehtoisesti ollenkaan. Daisy taas jo tiistaina käväisi keittiössä hieman kerjäämässä ja katselemassa meitä. Sillä on niin kova tarve olla meidän seurassamme ja huomaa selkeästi miten se nauttii siitä, että pentuhuoneessa on joku meistä. Kun itse menee pentulaatikkoon sen kanssa istuskelemaan se rentoutuu aivan täysin ja laittaa silmät kiinni, taitaa luottaa että omistajat osaavat myös vahtia pentuja ja ympäristöä. Hienosti Daisy pentujaan hoitaa ja alusta asti varoi tarkasti ettei astu kenenkään päälle.

Esteristä poiketen Daisylla on ollut mahtava ruokahalu kokoajan, sen takia se varmaan jaksoi synnytyksenkin paljon paremmin. Kiva kun ei tarvitse kannustaa koiraa juomaan ja syömään.

Kokoeroja on vähemmän kuin edellisessä pentueessa. Eniten kokonsa puolesta erotuu pienin narttupentu, joka on selvästi muita sirompi. Sekin on kuitenkin nostanut painoaan kokoajan. Pieni tyttö ei myöskään millään muulla tavalla erotu joukosta, vaan yhtä kovasti pyrkii ja pääsee syömään kuin muutkin.

Tässä hieman noita syntymäpäivän painoja ja sitten tämän päivän painoja:

1. uros 273g (11.12) -> 500g (15.12)

2. uros, isot vaaleat merkit 310g -> 470g

3. uros, pieni valkea merkki otsassa 313g -> 475g

4. narttu, pienet merkit naamassa, korkeat sukat 280g -> 485g

5. narttu, pikkuinen 195g -> 305g

6. narttu, valkoinen hännänpää, pienet valkeat merkit naamassa 260g -> 435g

7. uros, korkeat sukat 300g -> 390g

8. narttu, pienet valkeat merkit naamassa 270g -> 450g

Dolly on ollut aivan mahdottoman kiinnostunut pennuista. Dami, Esteri ja Dolly on eristetty toiselle puolelle taloa koiraportilla, mutta Dolly on myös niin kovin hoikka, että mahtuu koiraportin yhdestä rakosesta kulkemaan. On siis ollut hieman vahtimista, ettei se pääse pentuhuoneeseen. Daisy on pitänyt sille kovaa komentoa ja yksi reikäkin oli tullut kuonoon. Sillähän se tietenkin oppii parhaiten.

Dami reagoi selvästi pentuihin (toivottavasti), sillä se ei haluaisi edetä lenkeillä. Liikkuu kyllä ihan vaivattoman oloisesti ja jos lähtee itse juoksemaan niin kyllä se mukana tulee, mutta selvästi on haluttomampi kuin aiemmin. Esteri taas haaveilee kovasti pentuhuoneeseen pääsemisestä ja jos koiraportti sattuu jäämään auki, se päivystää pentuhuoneen oven edessä.

Samana päivänä kun pennut syntyivät, teki Dolly elämänsä tähän asti suurimman saavutuksen ja ajoi jänistä tunnin! Pari isompaa hukkaa tuli matkalla, mutta hienosti selvitti ne:) Ajo loppui isommalle hiekkatielle, josta ei osannut jäljen jatkoa selvittää. Hieno koira! Kiitos vain Sannalle Oulun suuntaan!

Laskettuun aikaan ei ole enää kuin viikko ja tuleva mamma voi kovin paksusti. Hyvin se jaksaa vielä lenkeillä kulkea mukana, mutta metsässä risukot arveluttavat ja polku on paljon mieluisampi kuljettava ison mahan kanssa. Daisy komentelee kovasti Dollyä ja yksi pieni valtataistelu käytiin Esterin ja Daisyn välillä. Esteri ei tainut vielä luovuttaa lauman johtajan paikkaa. Pitääkin ottaa pari kuvaa Daisystä ja mahasta, vielä kun ehtii:)

Dolly on käynyt muutaman kerran metsällä, mutta ei ole saanut jänöjä liikkeelle. Taitavat olla varovaisia talviturkissaan kun lunta ei ole. Dolly kuluttaa aikaansa lähinnä kiusaamalla Damia ja keksimällä jatkuvasti itselleen tekemistä… no pitäähän se energia johonkin purkaa, jos ei joka päivä pääse metsälle!

Dami ja Esteri ovat käyneet haku- ja jälkitreeneissä. Hienosti on mennyt ja Esterikin on löytänyt ihan uuden moodin jäljestämiseen ja esineiden näyttämiseen:) Tänään on vuorossa rakennusetsintäharjoitukset savonlinnalaisten pelastuskoiraharrastajien kanssa.

” Mittasuhteiltaan oikea, kevyt tyyppinen. Oikealinjainen pää, mikä kevyehkö. Hyvät korvat, kuiva kaula. Erinomainen ylälinja. Kapea reisi, riittävä raajaluusto ja kulmaukset, Hyvä karvapeite ja häntä. Kevyt liike ja ystävällinen luonne.” Pek-3

Arvostelu on mielestäni aivan Dollyn näköinen. Ja onpa kummallista, miten iloiseksi tulin tuosta “erinomaisesta ylälinjasta”. On se niin eri juttu olla näyttelyssä käyttölinjaisen beaglen kuin tollerin kanssa:) Tämä ei varmasti jäänyt viimeiseksi näyttelyksemme! Kunhan Dami tuosta täyttää kymmenen ja pääsee maksutta joihinkin näyttelyihin, niin Dolly saa ravata niissä mukana!

Näyttelyn jälkeen lähdimme Eijan, Esterin ja Daisyn kanssa ajelemaan Ruovedelle. Olimme vuokranneet mökin Haapasaaren lomakylästä kolmeksi yöksi ja olikin hauska yllätys huomata, että noin kahdeksan vuotta sitten olin samassa paikassa ensimmäisellä tollerileirilläni Damin kanssa.

Matkamme tarkoitus oli lähteä patikoimaan läheisiin Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistoihin. Sunnuntaina vaelsimme aluksi Ruoveden keskustassa tunnin etsien Pirkan taipaleen lähtöpaikkaa. Emme sitä löytäneet, joten ajoimme autolla Helvetinjärven kansallispuistoon ja aloitimme vaelluksemme suoraan sieltä. Matkaa kertyi kansallispuistossa noin 30km ja samanlainen reissu oli myös maanantaina Seitsemisen kansallispuistossa. Allekirjoittaneen jalka oli jo edellisenä päivänä kipeytynyt niin pahasti, että tiistaina tyydyimme reilun kymmenen kilometrin lenkkiin Seitsemisen kansallispuistossa. Olisi ollut mielenkiintoista laittaa koirille gps-pannat ja katsoa kuinka pitkää lenkkiä ne tekivät. Reippaasti molemmat tytöt jaksoivat vaeltaa meidän kanssamme ja vaikuttivat kovin iloisilta. Esteri ei olisi vielä maanantaina vaellukseltamme palatessa halunnut tulla sisälle, liian lyhyt lenkki ehkä?

Daisystä sen verran, että ultra on ensi viikon alkupuolella. Kovasti se vaikuttaa siltä, että olisi paksuna. Vatsa näyttää hieman suuremmalta, nisät punoittavat, parina päivänä sillä on ollut huono ruokahalu (!) ja on hieman oksentanut, pahoinvointia siis. Tyttö on myös kovin rauhallisen ja tyytyväisen oloinen. On tämä niin jännittävää!

Iina

On ollut kiva huomata, miten se on alkanut nauttimaan noutoleikeistä ja etsimisestä. Nämä tosin on toteutettu vielä lähinnä sisätiloissa leluilla. Jänismetsällä käynti on nyt vähentynyt, kun hirvestys ja metsäkanalinnustus on vienyt kaikki viikonloput. Tänään lähtivät juoksuttamaan Dollyä, toivotaan siis pitkiä ajoja!

Tänään olisi myös Dollyn ensimmäinen näyttely Imatralla. Dolly menee onneksi pentuluokkaan. Toivotaan, että ihan kaikki ei menisi penkin alle! Huolta ei ole arvostelusta, vain ja ainoastaan koiran käyttäytymisestä. Ei ole penska tainut ikinä nähdä viittä koiraa enempää kerrallaan.

Daisy on päässyt nyt pari kertaa Esterin mukana hakutreeneihin ja on toiminut siellä hienosti. Rulla vaihdettiin norjalaiseen rullaan ja hyvin Daisy ymmärsi idean. Se kyllä rakastaa tuota hakua aivan mahdottoman paljon. Nopeasti etsii, löytää ja näyttää maalimiehet. Maha-asukeista ei ole vielä tietoa, mutta toivottavasti reilun viikon päästä ultrassa näkyy heitä. Daisystä on tullut nyt hellyydenkipeämpi kuin aiemmin ja nisät ovat kasvaneet, mutta voihan tuo olla valeraskauttakin. Peukkuja pidetään!

Nitro majaili meillä kaksi viikkoa. Oli mukavaa tutustua koiraan paremmin, kun Daisyllä ei ollut vielä tärpit päällä. Päällimäisinä ajatuksina Nitrosta minulle jäi adjektiivit: Kiltti, Työskentelyintoinen, Mukautuva, Reipas, Leikkisä, Tottelevainen.

Uusi lauman jäsen sopeutui laumaansa jo heti tullessaan. Dolly-pennun kanssa leikki paljon ja kunnioitti Daisyä (muuten tuli hammasta). Dami ja Esteri lähtivät siis evakkoon kahdeksi viikoksi, joten niihin Nitron ei tarvinnut tottua, parina iltana näki ne ja silloin oli ihan nätisti. Oli kiva nähdä, että Daisy ja Nitro tulivat hyvin juttuun. Leikkivät paljon ja metsälenkeillä kulkivat paljon yhdessä ja istuskelivat vierekkäin jo ennen tärppejä.

Tietenkään en malttanut olla kokeilematta noutojuttuja Nitron kanssa ja voi että miten hienoa sen ruututyöskentely on! Todella nopea, Todella tarkkanenäinen ja erittäin hyvät palautukset lähes poikkeuksetta käteen.

Itse astumiskuviot alkoivat viime viikon tiistaina ja jatkuivat torstai-iltaan. Astuivat vapaana, muutamat lenkit pitenivät puolella tunnilla kun rakastavaiset olivat nalkissa.  Neljän viikon päästä olisi ultra, sitä odotellessa.. On tämä kyllä taas jännittävää!

Etten nyt aivan unohda sanoa, niin UPEA Ukkomme Dami läpäisi 9,5 vuoden iässä viikko sitten pelastuskoiraliiton järjestämän pelastushaun peruspäiväkokeen!:) Hienosti oli löytänyt ja haukkunut kolme maalimiestä:) Upeaa Eija ja Dami<3

Esteri ja Eija kävivät tokoilemassa viikonloppuna kahdessa eri kokeessa. Kakkosta sieltä taisi tulla. Molemmissa kokeissa eri ongelmat. Vielä sieltä noustaan!

Dolly, minä ja Ville lähdimme keskiviikkona ajelemaan kohti Suomussalmea, Näljänkää ja Dollyn kasvattajaa Sannaa, perillä olimme klo 2:30 ja herätys oli klo 4:00. Metsällä olimme kaikki päivät ja vielä sunnuntainakin aamun. Oli hienoa olla mukana kokeneiden beagle-ihmisten ja hyvien beaglejen kanssa. Paljon tuli opittua ja haukkua kuunneltua! Beaglejä kuuden hengen seurueellamme oli metsällä mukana yhdeksän, tosin Dolly vasta seuraili ja opetteli metsähommia. Hienoja haukkuja kuultiin ja neljä jänistä saimme:) Mahtava reissu hienoissa maastoissa, kiitos Sannan! Tätä lisää!

Daisy vielä panttailee juoksujaan, tosin Damille rähisee kovasti ja Dami on todella kiinnostunut, joten jospa ne pian tulisivat!  Daisyn mies Nitro jäljesti piirimestaruuksissa upeasti 50p ja piirimestaruusvoiton! Onnea Nitron joukkueelle!:)

Dolly oli varmaan yksi paikan onnellisimmista koirista kun näki niin monta tolleria kerralla. Dollyn viikonloppu kuitenkin huipentui kun se löysi pienen ihanan tollerinpennun, jonka kanssa se paini kovin onnellisena puolet päivästä:)

Lähtötilannehan oli se, että Daisy oli ollut koko viimeisen viikon sorsametsällä meidän mutaisella järvellämme ja oli täynnä takiaisia. Damin kanssa kävi taas vanhanaikaiset ja huomasimme pari päivää ennen näyttelyä kertyneen ylimääräisen kilon. Esteri oli vielä ilmoittautumispäivänä upeassa turkissa, mutta ehti hyvin tiputtaa kaikki karvansa ennen näyttelyä. Ihme ja kumma tuomareita tämä ei näyttnyt hirveästi haittaavan.

Nemo: Eri, parhaat liikkeet kilpailuun

Milo: Eri, Sa, Avk4 (luokassa 26 koiraa), paras pää ja ilmekilpailuun

Dami: Eri, Vek4 (luokassa 6 koiraa)

Esteri: Eri, Sa, Avk-4 (luokassa 22 koiraa) paras pää ja ilme kilpailuun

Daisy: Eri, Sa, Vak-2 (luokassa 9 koiraa) PN-2<3

Ihan mahtavaa, että meidän pojat ovat kasvaneet ja kehittyneet niin hienoiksi, että pärjäävät jo noin tasokkaassa joukossa. Hitaasti kehittyvät, mutta hiljaa hyvä tulee:) Laitan poikien arvostelut kunhan saan ne uudestaan käsiini.

Dami, tuomari Elena Ruskovaara:
“Erinomainen tyyppi ja sukupuolileima. Laadukas jykevä runko. Erinomaisen varmaraajainen. Reipas olemus. Ilmeikäs uroksen pää, kuono jo vähän kuivunut. Vahva kaula. Keskenään taapainoiset kulmaukset. Riittävä pituus olkavarressa. Liikkuu kinnerahtaasti takaa. Erinomainen etenevä, tasapainoinen ravi sivusta katsottuna. Esiintyy erinomaisen hienolla show-asenteella.”

Eri, Vek-4

Esteri, tuomari Vidar Grundetjern: (suomennettuna)
“Erinomaista tyyppiä. Erittäin hyvä pää ja ilme. Hyvin asettuneet korvat. Hyvä kaula ja olkavarsi. Hyvin tasapainoinen runko. Hyvin kulmautunut. Liikkuu erittäin hyvin. Hyvä väri. Turkki ei täydessä kunnossa”
Eri, Sa, Avk-4

Tuomari kommentoi vielä kehän jälkeen, että olisi halunut nähdä Esterin paremmassa karvassa. Niin olisin minäkin! Yllätyimme todella kun tuomari sijoitti Esterin, on se vaan uskottava, että hyvä runko voi riittää:)

Daisy, tuomari Vidar Grundetjern: (suomennettuna)
“Erinomaista tyyppiä. Erittäin hyvä pää. Vahva, mutta hieman lyhyt kaula. Hyvä ylälinja. Hyvin tasapainoinen runko. Hyvin kulmautunut. Hyvä luusto ja jalat, Hyvä väri ja turkki. Liikkuu hyvin, mutta ahtaasti takaa.”
Eri, Sa, vak-2, PN2

Arvosteluja kun katsoo, niin Daisyllä on todella paljon huonompi arvostelu kuin Esterillä, mutta näköjään ahtailla liikkeillä ja lyhyellä kaulalla voi sijoittua nartuista toiseksi. Emme valita;) Vielä paras narttu -kehässä löysin Daisyn etujalkojen välistä takiaisia..

Uskomattoman hieno fiilis, kun omat kasvatit pärjäsivät tollerinäyttelyssä näin hienosti!:) Kiitos näyttelykumppanit Sari, Jenni & Martsi